Luonnonvesissä uiminen Suomessa: 10 järveä, joissa paikallinen pariskunta oikeasti uiskentelee
Asumme Rovaniemellä ja olemme uineet suomalaisissa järvissä jo vuosia. Tässä ne 10 paikkaa, joihin oikeasti palaamme yhä uudelleen — arktiselta pohjoiselta aina eteläiselle järviseudulle — sekä kaikki, mitä olemme oppineet vedestä, kauden kulusta ja kirjoittamattomista säännöistä.

Luonnonvesissä uiminen on Suomessa ollut arkea aina. Emme vain koskaan kutsuneet sitä sillä nimellä. Kun kasvat Suomessa, hyppäät saunan jälkeen järveen. Uit yli pienelle saarelle. Kellut selälläsi taivaan alla, joka ei kesäkuussa oikeastaan koskaan pimene. Muu maailma on vasta nyt löytämässä sen, mitä suomalaiset ovat tehneet hiljaa vuosisatoja — ja aiheen hakukiinnostus on kasvanut yli 340 % vuodesta 2019.
Uimme suomalaisissa järvissä ympäri vuoden kotoamme Rovaniemeltä. Kesällä se tarkoittaa lämpimiä, meripihkanvärisiä iltoja ja yllättävän miellyttävää vettä. Talvella se tarkoittaa avantoa, hyvin lyhyttä pulahdusta ja pikajuoksua takaisin saunaan. Tämä opas käsittelee kesän kokemusta — niitä 10 järveä, joihin oikeasti palaamme, ja sitä, mikä tekee jokaisesta reissun arvoisen.
Luonnonvesissä uiminen Suomessa on laillista, turvallista ja syvästi osa paikallista kulttuuria kiitos kaikille kuuluvan oikeuden, elijokamiehenoikeuden. Paras kausi on kesäkuusta syyskuun alkuun, ja järvien lämpötila nousee heinäkuussa 18–24 °C:een. Parhaita uima-alueita ovat Suomen Lappi (rauhaa kaipaavalle), Järvi-Suomi (Saimaa, Päijänne) sekä rannikon saaristo (Turku, Ahvenanmaa).
- Miksi luonnonvesissä uiminen sopii Suomeen niin hyvin
- Milloin ja missä uida: kausi selitettynä
- 10 lempijärveämme (pikalista)
- Sauna + uinti: yhdistelmä, jota ei kannata ohittaa
- Suomen järvissä uiminen vs. muut Pohjolan vaihtoehdot
- Virheet, joita teimme aloittelijoina
- Usein kysytyt kysymykset
- Loppusanat Rovaniemeltä
Miksi luonnonvesissä uiminen sopii Suomeen niin hyvin
Suomessa on yli 188 000 järveä. Luku kuulostaa keksityltä, mutta se on totta — maamme pinta-alasta noin 10 % on vettä. Vielä tärkeämpää: Suomen laki antaa jokaiselle oikeuden päästä uimaan lähes mihin tahansa vesistöön jokamiehenoikeudenansiosta. Lupaa ei tarvita. Maksaa ei tarvitse. Ilmestyt paikalle ja uit.
Mitä jokamiehenoikeus tarkoittaa käytännössä
Oikeus kattaa uimisen, yhden tai kahden yön telttailun kodeista ja pelloista etäällä, marjojen ja sienten poimimisen sekä liikkumisen metsässä jalan tai hiihtäen. Uimisen osalta voit mennä mihin tahansa järveen tai jokeen yleiseltä rannalta, kahlata veteen veneestä ja uida asumattomalta saarelta. Ainoa todellinen sääntö: pysy 150–200 metrin päässä asutuista rakennuksista, älä riko mitään äläkä jätä jälkiä. Siinä kaikki.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että täydellinen uintipaikka — tasainen kallio kirkkaan järven rannalla, ympärillä koivuja ja mäntyjä, ei sieluakaan — on noin 20 minuutin ajomatkan päässä lähes mistä tahansa Suomessa. Meillä on oikeasti ollut kokonainen järvi omana heinäkuun tiistai-iltana.
Veden laatu
Suomen sisävedet ovat Euroopan puhtaimpia. Useimmat järvet ovat niukkaravinteisia — vähän ravinteita, hyvä näkösyvyys ja hyvin vähän haitallisia bakteereita. Useimmissa Lapin järvissä pohjan näkee kahden–neljän metrin syvyydeltä. Kauden suurin riski on sinilevä helteisinä ja tyyninä jaksoina heinä- ja elokuussa; kerromme vinkkiosiossa, miten sitä voi tarkistaa.

Milloin ja missä uida: kausi selitettynä
Suomen uintikausi on lyhyempi kuin useimmat odottavat ja pidempi kuin maineesta voisi päätellä. Näin se oikeasti etenee kuukausi kuukaudelta.
Kesäikkuna
- Toukokuun loppu: järvet ovat jääkylmiä (8–12 °C), mutta rohkeimmat suomalaiset hyppäävät jo veteen. Lumien sulamisvedet pitävät lämpötilan matalana. Saunan jälkeen tuntee olevansa todella elossa.
- Kesäkuu: vesi lämpenee 14–18 °C:een. Lapissa yötön yö alkaa. Tämä on lempikuukautemme — valo on poikkeuksellinen ja vesi on virkistävän viileää, ei epämiellyttävää.
- Heinäkuu: huippusesonki. Etelä-Suomen matalat järvet lämpenevät 20–24 °C:een. Silloin suomalaiset perheet ovat mökillä ja laituri on käytössä aamusta iltaan.
- Elokuu: vielä lämmintä, mutta illat alkavat viiletä. Levävaara on tässä kuussa suurimmillaan; tarkista Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) reaaliaikainen kartta ennen uimaan menoa.
- Syyskuu: vesi viilenee nopeasti (10–15 °C), ruska alkaa ja ihmisjoukot katoavat kokonaan. Osa vuoden kauneimmista uinneista tehdään juuri nyt.
Luonnonvesissä uimiseen — toisin kuin hoidettuun uimarantaan — parasta aikaa on Lapissa kesäkuu ja heinäkuun alkusekä Järvi-Suomessa kesäkuun lopusta elokuuhun. Lapissa yöttömän yön ansiosta voi uida kello 23 kultaisessa valossa vedenpinnalla, eikä siihen kyllästy ikinä.
Minkä alueen valitset
- Suomen Lappi (Rovaniemi ja pohjoisempana): kylmää, kirkasta ja täysin ruuhkatonta. Järvet ovat jäätikön muovaamia, ja niiden ympärillä on arktisia tuntureita ja koivikoita. Täydellinen puhtaaseen erämaakokemukseen.
- Järvi-Suomi (Saimaa, Päijänne, Pielinen): lämpimin vesi, maailman eniten järviä neliökilometriä kohti ja lähimpänä klassista suomalaista mökki elämää.
- Lounainen saaristo (Ahvenanmaa, Turku): teknisesti suolavettä, mutta suolapitoisuus on hyvin alhainen — siinä uidaan kuin järvessä. Saaria, luotoja ja tuhat salaista poukamaa.
10 lempijärveämme luonnonvesissä uimiseen Suomessa
Tämä ei ole paremmuusjärjestys. Nämä ovat ne 10 paikkaa, joihin palaamme yhä uudelleen, järjestettynä suunnilleen pohjoisesta etelään.
Meidän oma uintipaikkamme. Kaksikymmentä kilometriä Rovaniemeltä länteen sijaitsevalla keskikokoisella järvellä on tasainen graniittiranta, avoin horisontti joka suuntaan ja käytännössä ei lainkaan matkailijoille tehtyä infrastruktuuria — siksi me rakastamme sitä. Kesäkuun keskiyöllä oranssin taivaan heijastus tyynessä vedessä on jo yksin ajomatkan arvoinen.
Levin hiihtokeskuksesta etelään sijaitseva järvi on kesällä hiljainen, kun hiihtäjät ovat lähteneet. Ranta on lähes kokonaan metsää, yksityisiä laitureita ei ole ja vesi on kristallinkirkasta. Olemme uineet täällä yksin sunnuntaiaamuna ilman ketään näköpiirissä.
Yksi Suomen korkeimmalla sijaitsevista järvistä. Kylmä vielä heinäkuussakin, ympärillä vanha boreaalinen luonnonmetsä ja vastarannalla poronlaidun. Kävelymatka lähimmältä parkkipaikalta kestää kaksikymmentä minuuttia, minkä ansiosta täällä on virkistävän rauhallista.
Suomen kolmanneksi suurin järvi, jonka arktista vettä on 1 084 neliökilometriä. Yleiselle rannalle Inarin kylässä on helppo päästä; meloa kajakilla kaksikymmentä minuuttia pohjoiseen, niin sinulla on oma saari. Veden lämpötila on huipussaan heinäkuussa noin 16 °C — kylmää, puhdasta ja täysin toisesta maailmasta.
Kuuluisan Karhunkierroksen varrella tämä järvi on useimpien kävijöiden palkinto riippusiltojen ja kanjonikävelyn jälkeen. Uimapaikka Kiutaköngäksen koskien alapuolella on kylmä ja virtaava, mutta lähellä olevat tyynet poukamat sopivat täydellisesti kelluskeluun. Tule kesäkuun lopulla, ennen kuin vaeltajat tulevat ruuhkaksi asti.
Suomen neljänneksi suurin järvi ja yksi kauneimmista. Kallioisia saaria, hiekkaisia lahtia Nurmeksen ja Lieksan ympärillä ja niin pitkä rantaviiva, ettei ruuhkaa tunne edes kuumana heinäkuun viikonloppuna. Hyvänä kesänä vesi lämpenee 22 °C:een — suomalaisittain lämmintä.
Euroopan neljänneksi suurin järvi pinta-alaltaan ja suomalaisen järvikulttuurin sydän. Uiminen on erinomaista lähes kaikkialla, mutta lempipaikkamme on Koloveden kansallispuiston ympäristössä — graniittikallioita, puhdasta vettä ja mahdollisuus nähdä saimaannorppa (yksi maailman uhanalaisimmista nisäkkäistä).
Järvi, joka toimittaa juomavettä Helsingille — mikä kertoo veden laadusta kaiken. Pitkä, syvä ja muodoltaan fjordimainen. Päijänteen kansallispuiston rannoille pääsee kanootilla, ja saarilla saa telttailla ilmaiseksi. Vietimme täällä kolme yötä meloen saaresta toiseen.
Luonnonvesissä voi uida kaupungin keskelläkin. Tampere sijaitsee kahden järven välissä, ja useilta yleisiltä kallioilta pääsee suoraan veteen ilman autoa. Rajaportin sauna on 200 metrin päässä uimakelpoisesta rannasta — klassinen suomalainen kaupunkikesä tiivistettynä yhteen iltapäivään.
Teknisesti ei järvi, mutta Itämeri on täällä niin saarten ympäröimä ja niin matalasuolainen, että siinä uidaan täsmälleen kuin järvessä. Saaristoreitti vie kymmenien uimakelpoisten lahtien ohi. Vuokraa mökki jostakin pienemmästä saaresta, niin sinulla on oma yksityinen poukamasi.
Sauna + uinti: yhdistelmä, jota ei kannata ohittaa
Saunan ja uinnin rituaali ei ole turistikokemus. Se on oikeasti tapa, jolla suomalaiset rentoutuvat, seurustelevat ja rytmittävät kesäpäivää. Teemme sen kaksi tai kolme kertaa viikossa mökillämme Rovaniemen ulkopuolella, ja siitä on tullut asia, jota kaipaamme eniten matkoilla. Näin se toimii käytännössä.
Lue myös Jos haluat perehtyä saunakulttuuriin ennen matkaa, lue oppaamme: Suomalainen saunaetiketti selitettynä — kirjoittamattomat säännöt, mitä päälle (tai ei) ja miten homma hoituu ensikertalaisena oikein.
- Lämmitä kunnolla. Istu löylyssä vähintään 15–20 minuuttia ennen ensimmäistä uintia. Kontrasti toimii vain, jos on oikeasti kuuma.
- Mene sisään nopeasti. Älä seiso reunalla miettimässä. Kävele sisään tai hyppää. Shokki on ohi parissa sekunnissa, ja sen jälkeen on euforinen olo.
- Kellu, älä kisaa. Tarkoitus ei ole uida pitkiä matkoja. Kellu selällään, katso taivasta ja anna kylmän veden jäähdyttää sinut täysin.
- Vuorottele vapaasti. Palaa saunaan ja toista niin monta kertaa kuin haluat. Kolme 15 minuutin kierrosta on tavallinen ilta.
- Älä kiirehdi jäähtymistä. Viimeisen uinnin jälkeen istu ulkona pyyhkeeseen kietoutuneena ja anna kehonlämmön tasaantua rauhassa. Silloin suomalaiset käyvät parhaat keskustelunsa.
Savusauna (savusauna) ennen järviuintia on oma unelmakokemuksensa. Lämpö on hitaampaa, syvempää ja ympäröivämpää kuin sähkösaunassa, ja kontrasti kylmään järviveteen on dramaattinen. Etsi vuokrattavia savusaunoja Kuopion ja Savonlinnan seudun järviltä Järvi-Suomesta.
Saat parhaat matkavinkkimme suoraan sähköpostiisi
Kuukausittaisia tarinoita Rovaniemeltä — arktisia vinkkejä, pakkauslistoja ja paikkoja, joihin palaamme yhä uudelleen.
Lisää tarinoita Hungrytravelfamilystä
Lue lisää
Näistäkin voisit pitää.